Pelto paras paikka

OHJEET: Kirjoita postaus lempiratsastuspaikastasi. Se voi olla ihana maastopolku, ratsastuskoulu jolla käyt vai ihana talli ulkomailla.  Kopioi yllä oleva banneri postauksen alkuun ja lisää postauksen yhteyteen teksti:"Osallistun kilpailuun, jonka järjestävät www.cuponation.fi ja Voitto kotiin -blogi."  

Katselin näitä postauksia mitä te olette tehneet ja aika monella lemppari ratsastuspaikka on tietty oma talli, se oma kenttä. Meillä valitettavasti kenttä on hyvin pieni, joten ei siinä kauheen hyviä estetreenejä pysty vetään, mutta tarpeeksi hyviä meille, mutta silti se ei ole lempi ratsastupaikkani. Minun on ehdottomasti pelto. Se tunne kun ratsastat auringonlaskussa, tilaa on vaikka kuinka paljon. Ei ketään yleensä ole häiritsemässä ja voi tehdä mitä vaan.

Pellolla voi tehdä mitä vaan. Mennä täysii vaan eteenpäin ja pitää hauskaa, yrittää esittää koulutuuppari ratsukkoa, hyppiä maastoesteitä, hyppiä tavallisia esteitä, heppa syö ruohoa ja sä nautit kesästä. Täydellinen paikka täydellisille ratsukoille. Jos meet sinne laukkaileen vaan täysiä, on se mahtava tunne. Ilmavirta tulee niin kovin naamalle että kyyneleet vierii poskelle osaksi myös onnellisuuden vuoksi. Tunnet kun heppa juoksee täysiä minkä pääsee ja nauttii vapaudesta. Sitä voisi jatkaa vaikka maailman ääriin, mutta ikävä kyllä jossain kohtaa täytyy alkaan himmaan, no ei kun takas päin samaa vauhtia! <3

Nyt mennään ja täysii, kohti unelmia!

Esteiden hyppimiseen on ainakin ihan riittävästi tilaa, joka voi olla huono jos kisoissa käy, koska ei siihen ihanaan isoon tilaan kannata tottua. Tietysti jos pelto on kaukana tallilta niin on vaikea viedä sinne esteet, mutta jos lähellä niin sehän on oikea unelma. Dansu ainakin pellolla menee oikein isoa ravia ja on tosi kiva ratsastaa, kun nauttii vapaasta tunnelmasta. Pellossa on vaan sitä jotain, jos vaan löytää hyvä pohjasen pellon niin ei tarvi pelätä hepan jalkoja. Voi että en malta oottaa että nyt kun pellot on puimuroitu saadaan me Dansun kanssa todennäkösesti pelto käyttöömme. Me muutetaan sinne pellolle! :P

Puhelinkuvin varustettu maastopostaus

Eilen neiti sai taas vapaapäivän mun koulun, treenien ja toisen ratsastuksen vuoksi. Tänään ollaan lähdössä mökille taas, jossa meillä huomenna on äidin kummitytön synttärit. Siellä saan toimia ponin taluttajana, kun siellä on ratsastusta. Tänään suuntana oli maasto taas pitkästä aikaa. Ärsyttää kun meillä lähellä ei oo kuin tuo yksi hyvä maastopaikka.

Puolen tunnin tuunaamisen jälkeen hepo alkoi edes vähän ntäytää edustus kuntoiselta, joten maastoreissumme voisi alkaa. Suunnitelmana mennä ihan tuttua reittiä hiljalleen köpötellä ja vähän ravailla. Asfaltti tietä pitkin päästiin meiän tutulle soratielle. Heti alussa takaa tuli traktori. Pysähdyttiin, koska tie oli hyvin kapea enkä ennen Dansun kanssa ollut noin lähi kosketuksessa traktorin kanssa, mutta niin kuin arvasin ei tammaa kiinnostanut, vain vähän kyttäsi ja ihmetteli mikä siitä menee. Isojen taputusten kera matka jatkui.

Tarhassa mua vastassa oli erittäin likainen hepo. 

Lähdin talliin crokseilla, jotka oli eriparia, koska en jaksanut alkaa ettiin pareja. :D Enkä jaksa heti laittaa ratsastuskenkiä jalkaan, vaan laitan ne vasta, kun nousen selkään. 

Kävelimme normaalia pidempään. Ravi tuntui hyvin letkeältä ja isolta. Pienen ravipätkän otettuani alkoi tamma vähän vastustella eteenpäin menemistä. En tiedä alkoiko jänskättämään vai mitä. Kaukana pellolla oli traktori ja puimuri, mutta ne hävisi pian näkyvistä. Jos D ei halua lähteä liikkeelle, alkaa hän peruuttaan tai tekeen sivuaskelia. Päästiin me kuitenkin liikkeelle. Kännyttiin tolta tieltä pienelle metsäpolulle ja mentiin sitä vähän matkaa käynnissä ja käännyttiin takas soratielle. Jatkoimme matkaa eteenpäin ja ravia nostaessani alkoi taas pieni vastustelu mutta nousi kuitenkin pienen kinastelun jälkeen. Ravi olikin nyt vähän tönkkö ja jännittynyttä. Käyntikin oli hyvin jännittynyttä. Edes pienen suoraan kävelyn jälkeen käännyttiin takasinpäin.

Jatkettiin ravia ja nyt se oli jo vähän kiireistä, mutta vähän päästä alkoi rentoutta löytyä. Päätin myös ottaa pikku pätkän laukkaa. Rauhallinen ravi ja nosto, ei nostanut ihan suorilta, mutta nosti ja olin tyytyväinen. Laukattiin vähän aikaa ja jouduin toisella kädellä pitään kännykkäpussista kiinni, koska se pomppi ihan tosi paljon, joten pidin sitten vain yhdellä kädellä ohjista kiinni. Laukka oli hyvin rauhallista siihen nähden että viime aikoina maastossa ollaan vaan päästelty menemään. Laskin raviin, jossa hieman kyllä kesti, kun ei hepo ollut ihan kuulolla.

Niin hieno heppa joka tilanteessa!

Ravia ihan vähän matkaa ja päätin nostaa uudestaan, nyt D lähti ravikisoihin, joten himmailin vähän ja nostin uudestaan. Nosto ei ollut kauheen hyvä, mut riitti. Täytyy kyllä useemmin alkaa laukkaan maastossa, koska siellä Dansun laukka on hyvin säädeltävissä, mutta tietty himmaaminen raviin yleensä kestää. Jossain kohtaa matkaa alkoi kuuluun omituista ääntä kengistä, ihan niin kuin ne olisi irti. Tarkistin ja kaikki oli kyllä kinni. Laukka pätkien jälkeen takajalan kenkä sitten irtosi. Nappasin sen mukaan ja matka jatkui kotiin.

Sinne se tyytyväisenä jäi mussuttamaan päivämyslejä.

Kotona D sai syödä vähän aikaa ruohoo ja sitten pääsi syömään myslejänsä. Huom. tämä postaus on kirjoitettu kännykällä. Tätä on aloitettu kirjoittaan perjantaina (8.8.), mutta kiireiden takia sain kirjoitettua tämän vasta nyt loppuun. Maasto reissu on siis tehty tuolloin kahdeksas päivä.

Huoletonta elämää

Saavuin eilen Katinkullasta. D sai siis lomailla koko viikon ja oli sillä välin kai karannut ja rikkoi myös tallinsa.. Laidunpaikkaa ei sille saatu, mutta nyt saatiin sille kuukaudeks. En muista oliko se tän viikon jälkeen heti vai vasta ens viikon jälkeen, mutta kuitenkin pääsee itseensä lihottaan ja lomaileen. Laitumella käyn kyllä Dansua aina sillon tällön kattomassa ja rapsuttelemassa.  Tää viikko treenataan ahkerasti. Lähden kyllä tänään vielä mökille, mutta kävin äskön Dansua juoksuttamassa ja huomenna on sitten vapaapäivä. Keskiviikkona en tiedä ehdinkö ratsastaan ja sitten alkaakin jo koulu.

Eilen ratsastin vasta yhdentoista aikaan illalla ja silloinkin vielä oli lämmin, mutta ei ollut ötököitä. Ratsastus meni ihan hyvin. D oli ihan kivasti avuilla. Olis saanu ehkä enemmän liikkua eteen. Käynnissä me tehtiin alla olevaa tehtävää. Pieni kaarre, parin askeleen suoristus ja takas uralle. Aina uralle kääntyessä D tuppas valua kaarteessa. Suoristus meni hyvin, kunhan ratsastaja oli hereillä. Tehtiin ensin vasemmassa kierroksessa. Pari kertaa tehtävää mentyämme ja saatuamme onnistumisen, nostin ravin. Tuntui etten olisi ikinä ollut tuon ravissa ja koko pakka vähän levis. Ite heiluin selässä kuin viimeistä päivää ja hevonen käytti tilaisuuden hyväkseen ja kulmat mentiin niin ja näin.

Hevo käyntiin ja jalustimia yhden reiän lyhemmiksi, että jostain tulis jotain. Tehtiin vaan voltteja ja pääty-ympyröitä. Vähäänkään onnistuneeseen pätkään siirsin käyntiin ja tein vielä käynnissä lisää voltteja ja ympyröitä. Suunnan vaihdos ja käynti tehtävä jatkui. Oikeassa suunnasa meillä ongelmana on vähän ollut se että voltit ja kaarteet D kääntyy aina suoralla kaulalla, joten sama jatkui nytkin. Suoristamisessa ei ollut mitään ongelmaa, mutta noissa kaarteissa D ei vaan taivu. Uralle kääntyvä kaarre oli tosi hyvä melkein joka kerta. Ravissa sitten taas ongelma jatkui ja tuntui vaan että neiti vähän kaahotti, mutta monien ympyröiden jälkeen alko D vähän kuunteleen, mutta tuntu että vaikka me kuinka työskenneltiin siihen suuntaan niin kääntyili se vaan suoralla kaulalla. Käynnissä jatkettiin vielä ja sen jälkeen siirryttiin laukkaan.

Nää kuvat on joltain ratsastuskerralta, kun menin ilman jalkkareita ja ratsastus meni ihan tosi huonosti. 

 Laukassa jään helposti vaan ratsastaan uraa pitkin, joten nyt tein sitten töitä pääty-ympyrällä. Ensin alotettiin muistaakseni oikeessa kierroksessa ja kolmatta kertaa yritettyäni nostaa laukkaa meinasi jo usko loppua, mutta kyllä se laukka sitten vaan nousi ilman raippaa. Tuntuu että D ei jaksaisi kasata itseään niin että tekisimme ympyrän, mutta tehtiin aina pääty-ympyrän kaarre laukassa. Toiseen suuntaan laukkailimmekin vähän enemmän ja uskalsin itse pyytää sitä laukkaan enemmän. Meidän piti hypätä esteitä vähän, mutta ajattelin että kun on jo aika pimee ja haluan että tää on vähän tällänen palauttelu päivä, ettei heti aleta täysillä tekeen töitä, kun lomapäiviä oli kuitenkin kertynyt. Niin tyydyimme pieniin välikäynteihin ja sitten vähän vielä jatkettiin laukkatyöskentelyä.

 Tehtiin vielä molempiin suuntiin ravia ja laukkaa. Ravissa vaan ympyröitä ja laukassa vähän pienempää keskiympyrää. Joka meni molempiin suuntiin hyvin. Loppuraveissa tehtiin taas alku ympyröitä, että neiti tajuaa rauhottua venytteleen kaulaa. Onkos teillä ongelmia saada heppanne rauhottuun loppuraveihin? D ainakin puuskuttais mielummin vaan menemään, mutta onneksi se nopeasti tajuaa hiljentää.

Tänään sitten juoksutin Dansun. Ensin mun piti tehdä sitä eilistä estetehtävää, mutta oli niin kuuma kahentoista aikaan, että en vaan viitsinyt laittaa Dansua töihin selästä käsin. Lähettiin käynnissä liikkeelle ja sitten ravia. Ravissa D oli aika laiskan puoleinen. Laitoin sitten yhden puomin ympyrälle ja molempiin suuntiin taas. Ravissa puomin D hyppäsi joka kerta kauhealla ilmvaralla. Laukka nousi aikas huonosti, raippa ei tuntunut kiinnostavan, mutta kun se kerran saatiin nouseen niin sen jälkeen luonas jo paremmin, eikä raippaa tarvittu. Puomi hypättiin pari kertaa tosi kaukaa, mutta muuten ihan hyvin.

Päätin ottaa vielä parit hypyt ympyrällä ja pari ekaa kertaa oli heppa ihan ihmeissään ja kielsi mutta vierellä kun vähän avusti, niin hyvin se hyppi ihan toooosiii isolla ilmavaralla. Toiseenkin suuntaan piti kieltää kerran, mutta vieressä juoksemalla rohkasi niin heppa yli. Hyvin kaukaa se lähtee hyppyyn. Onko ideoita millä parantaisin Dansun hyppypaikkaa? Loppuravit, käynnit ja heppa syömään pihalle ruohoo.

Mitä tykkäsitte vähän tämmösestä tarkemmasta ratsastus postauksesta?